Eräänä päivänä kävin läpi yli vuosi sitten muuttoa varten pussitettuja vaatteitani ja löysin naamiaisasun, jota olin käyttänyt kaksi vuotta sitten vappuna. Se oli semmoinen kissa-asu, jossa on paksu häntä pyllyyn ommeltuna. Leikkasin hännän irti ja ajattelin ensin tehdä tyttärelle käärmeen. Kävelynlenkin verran kypsyttelin ajatusta ja käärmeestä tulikin kissa. Kissa muotoutui samana iltana, tein sille vielä kauhistuneen ilmeen. Aina on henkilöitä, jotka kauhistelevat toisten tekemisiä, ja tämä kissa on ollut kauhistelijan roolissa meidän perheessä. Kun tassut nostaa suupielien eteen tai ohimoille, voi oikein kuulla kuinka se hekumoi kaikella kauhealla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti