Vielä näin kolmantena päivänä vapun jälkeen elelen kevään juhlan tunnelmissa. Vappuun kuului vappukokko, kauniita auringonlaskuja kotikallioilla, veljen ja pienen veljenpojan kastautuminen mereen, grillausta, munkkien paistoa, sekä Getassa Bolstaholmin tilalla lehmien niityllelaskeminen vapunpäivänä. Voi sitä riemua kun vasikat saivat haistaa ulkoilman ensimmäistä kertaa elämässään. Pomppivat ympäriinsä kuin pienet vieterit, niin että lehmien oli pakko lopulta mennä komentamaan.
Vappukokko on perinne täälläpäin; Manner-Suomessa ruotsinkielisillä alueilla kokot poltetaan jo pääsiäisenä, ja suomenkielisessä Suomessa sitten juhannuksena. Vappukokko on oikeastaan ihan hauska juttu - silloin ei ole ihan yhtä kylmä olla ulkona illalla kuin pääsiäisenä, ja juhannuksena maasto voi jo olla vähän liian kuivaa ison tulen poltteluun. Keväällä saa mukavasti kaikki kevätsiivouksen roskat savuiksi ilmaan ja tuhkaksi kesän istutuksille. Eniten siinä, että vappu on ohitse, surettaa ikävä vieraisilla olleisiin sukulaisiin. Aika menee liian nopeasti kun on mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti