Tänään on uuden vuoden aatto. Olen juuri siirtynyt kodinhoidontuelle, joten nyt kiristetään vyötä jostain kumman kohdista, emme ole vielä keksineet mistä se voisi olla. Suurin ja typerin menoerä on varmasti kaksi autoa, mutta ilman autoa täällä ei voi elää. Olisimme tytön kanssa ihan jumissa ilman autoa. Emme pääsisi edes 11 kilometrin päähän ruokakauppaan, saati sitten neuvolaan, apteekkiin, eläinlääkäriin, minnekään, ilman sitä. Yksi bussi kulkee kohti keskustaa ja viimeinen puoli viisi takaisinpäin, muutama vuoro päivässä. Joka ikinen reissu olisi sovitettava niihin muutamaan vuoroon ja välissä olisi aina monta tuntia odottelua jommassa kummassa päässä. Voi kuinka kaipaan Helsingin bussiverkostoja ja niitä kymmenen minuutin välein saapuvia busseja. Enkä asunut edes keskustassa, missä elämä on varsinaista luksusta, jos mittarina on yleiset kulkuvälineet ja niiden ihana rullaavuus.
Toissapäivänä tunsin olevani kyllä yksi idiootti. Yritin olla ihana kotirouva ja ostin laivalta semmoisen pienen laatikon, jossa oli kaksi erisävyistä kynsilakkaa ja tarralistoja ranskalaisen manikyyrin tekoon. Toissapäivänä aloitin manikyyrini, ajattelin että nyt saa mies ilahtua kun tulee kotiin. Sen manikyyrin tekoa kesti varmaankin kolme tuntia, aina tapahtui jotain mikä vaati käsien käyttöä, kuten syliä vaativia lapsia tai kakkavaippoja, ja kaikki sotkeentui. Tunsin itseni niin typeräksi, koko ajan järki kertoi poistamaan ne tyhmät lakat ja keskittymään johonkin joka oli kymmenen, tuhat kertaa olennaisempaa.
Sitten lopulta kynnet näyttivät kivoilta, ainoastaan yksi kynsi piti pitää katseilta piilossa. Mieheltä tuli tekstiviesti että mitä jos mennään pizzalle töiden jälkeen. Sepäs paikka esitellä monen tunnin työn tulosta, oikein innostuin. Huomasin sitten kuitenkin, että pizza naaman edessä on kyllä vähän väärä paikka esitellä miehelle manikyyriä, eiköhän nälkäinen mies tuijota aina ennemmin omaa annostaan kuin edes vaimon naamaa, saati sitten kynsiä. Kynnet tulivat huomatuiksi vasta illan hämärissä, ne olivat kyllä kuulemma hienot. Kunnes eilen, eli seuraavana päivänä, lähtivät jo kulumaan pois. Nyt ne ovat lähinnä säälittävät. Että semmoinen desperate house wife. Pitäisköhän ne fiksata kuntoon. Järki sanoo edelleen että E-I.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti