Vene

Tänään, tunnin päästä on lähtö kohti suurta maailmaa. Auto on pakattu ja tyttö kerää matkustusvoimia peittojen alla sängyssä. Hyvällä tavalla jännittää. Tästä tulee kivaa.

Tätä venettä menemme katsomaan, tyttären kummi-isovanhemmat antoivat sen viime kesänä lahjaksi tytölle, silloin viisikuukautiselle. Vene pitäisi vain kuljettaa kotiin ja remontoida uuteen uskoon. Projekti vie aikaa ja rahaa, mutta se on sen arvoista. Vielä joskus se kelluu meressä, ensimmäistä kertaa elämässään suolaisessa vedessä. Moottori putputtaa ja perhe pääsee vaikka maailman ääriin. Illalla ryömitään tervalta tuoksuvaan kajuuttaan, nukutaan vieri vieressä ja kuunnellaan laineiden laiskaa liplatusta seiniä vasten.

Tästä tulee hieno vene, siihen laitetaan pikkuinen keittotaso ja sänkynäkin toimiva sohva. Vene-elämä on miniatyyrielämää, vähän kuin karavaanarielämä, mutta suurta elämää elämyksiltään. Veneellä mennessä ilma ja happi kiertävät aivan eri tavalla kuin maalla. Vene on pikkuinen kuori joka kuljettaa, majoittaa, avaa täysin uuden maailman ja pääsyn minne vain. Kunpa vene olisi jo valmis. Sillä on jo nimi kuitenkin, sen nimi on Penni My, se oli kummi-isovanhempien antama nimi, tyttären mukaan. Siitä on hyvä lähteä.