Kotona

Pidimme lauantaina jälkiystävänpäiväiset. Kutsuimme kaksi ystäväpariskuntaa lapsineen syömään oikein kolmen ruokalajin illallisen. Sain kotiin kimpuittain ihania tulppaaneja - ensin kaksi kimppua mieheltä ja sitten vielä yhden kummaltakin pariskunnalta. Ilta oli oikein leppoisa ja ihana, syötiin mahamme kaarelle, lapset räjäyttivät lastenhuoneen puolessa minuutissa ylösalaisin, aikuiset istuivat tuntikausia pöydän ympärillä ja juttelivat: talonrakennuksesta, veneistä, lapsista, parisuhteesta, monikielisyydestä. Ajatella että kaikki pöydän ympärillä rakentavat taloa, yhden pariskunnan puolisoista vieläpä kumpikin omaa taloaan (he ovat päättäneet pitää suhteen romanttisella tasolla, ja asua erillään). Kun tontit ovat edullisia, ihan polkuhintaisia etelä-Suomen hintoihin nähden, niin oman talon voi rakentaa tavallinenkin tallaaja; ei tarvitse välttämättä olla miljonääri, maanperijä tai velkavankeudessa loppuikäänsä.

Täältä katsoen kummastuttaa, ettei useampi halua muuttaa tänne, toisaaltapäin katsottuna ymmärrän sen hyvin. On pelottavaa vaihtaa kieltä ja ympäristöä saarelle, jonne ei mene siltaa, vaan pakko on ottaa alle laiva tai lentokone, jotta pääsee kotiin. En minäkään ilman rakkautta ja kahden vuoden kyläilyä olisi uskaltanut. Nämä vietetyt kaksi vuotta ovat kertoneet minulle, että hyvä se oli, se ratkaisu. Ne ystävät, jotka ovat entisestä elämästä jääneet, ovat ne rakkaimmat. Nämä uudet, joita olen saanut, heitä en vaihtaisi pois. Tämä perhe ei olisi muualle syntynyt. Tällaista elämää en muualla voisi koskaan saavuttaa, enkä kadu päivääkään.

Tämän jälkiystävänpäivän kunniaksi kirjoitan ylös vielä lauantaina kehujen kera suihin hävinneen porkkanakakun ohjeen. Se on keittokirjasta, joka kannattaa hankkia: Anna Bergenström&Fanny Bergenström: "Under Valnötsträdet: goda idéer från vårt kök" (on ilmestynyt myös suomeksi).

MEHUKAS PORKKANAKAKKU (Morotskakan med stort M)

50-100 g saksanpähkinärouhetta (olen käyttänyt tilalla sekä rouhittuja pekaanipähkinöitä että keksinmuruja)
300 g raastettuja porkkanoita
3 dl sokeria, mieluusti puolet siitä fariinisokeria
0,5 tl suolaa
2 dl auringonkukkaöljyä (olen vaihtanut rypsiöljyyn)
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl bikarbonaattia
1 tl kanelia

Kuorrute:
400 g huoneenlämpöistä philadelphiajuustoa
1,5 dl siivilöityä tomusokeria
3-4 rkl sitruunamehua
(ensimmäisellä kerralla kuorrutetta tuli mielestäni liikaa, joten puolitin resptin määrät, ja mielestäni se on riittänyt hyvin. Yllä siis alkuperäisen reseptin mukaiset "tuplamäärät")

Aloita voitelemalla ja korppujauhottamalla pyöreä (halkaisijaltaan noin 22cm) kakkuvuoka, jossa on irtoava pohja. Pohjalle kannattaa leikata sopivan kokoinen leivinpaperipyörylä, silloin tarvitsee voidella vain reunat. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.
Rouhi pähkinät ja raasta kuoritut porkkanat. Vispaa öljyyn sokerit ja suola, vispaa sekaan yksi muna kerrallaan. Lisää seokseen pähkinärouhe ja porkkanaraaste, sekoita hyvin. Sekoita sitten keskenään kuivat aineet ja nostele seos taikinaan. Kaada taikina kakkuvuokaan, paista uunin keskitasolla 50-55 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä, ja irrota se sitten vuoasta. Sekoita kuorrutteen ainesosat yhteen, levitä kuorrute kakun päälle.
Kakku on ehkä parhaimmillaan, kun se on saanut makustua vaikkapa seuraavaan päivään jääkaapissa.