torstai 24. marraskuuta 2011

Marrasta mielessä



Miten onkin ollut näin saamaton ja tuhnu olo jo pidemmän aikaa? Viime viikon lopulla oli ihan eri draivi, kun sunnuntaihin mennessä piti saada valmiiksi materiaalia kustantamon aikataulukokousta varten. Silloin syntyi tulosta ja oli energinen olo. Viikon alussa sain kuvista palautetta ja vinkkejä eteenpäin viemiseksi, ja yhtäkkiä uuvahdin ihan totaalisesti. Samaan aikaan yritän lukea materiaalia päällekkäiseen kuvitustyöhön, mutta kylläpä lukijan päässä jumittaa.

Olen varmaan jollain lailla väsähtänyt kokoamaan jatkuvasti samaa palapeliä osasista, jotka eivät välillä millään suostu ahtautumaan yhteen. Jos tiskit jättää tiskaamatta yhtenä päivänä, niin työtähän on tuplasti seuraavana päivänä. Tytär on tietysti hoidettava rakkaudella, ja se rakkauden kohdehan on paikalla ja hereillä joka päivä aamukahdeksasta iltakahdeksaan, lukuunottamatta tunnin parin päiväunia. Koirista toinen on juuri käynyt leikkauksessa ja törmäilee ympäriinsä gramofoni päänsä ympärillä, eikä sen antibiootteja tai leikkaushaavan puhdistusta sovi unohtaa. Koirat pitää tietysti myös lenkittää joka päivä, ja kauhulla odotan kinosten ja rattaiden yhteistyötä tuolla ainoalla metsätiellä, jota minulla on tapana kuluttaa.

Sitten on tietysti työt, ja ne palaset ovatkin kaikkein kimuranteimmat. Olen miettinyt sen näin: joskin työ on välillä stressaavaa ja vie aikaa, ja usein olisi niin paljon ihanampaa kellahtaa iltaisin lukemaan tai päiväunien aikaan surffailla netissä tai vaikka ottaa huonosti nukutun yön jälkeen päiväunet. Mutta jos en saisi tehdä tätä työtä jota rakastan ja josta olen lapsesta asti unelmoinut, aivan varmasti muumioituisin tämän kotitalouden pyörittämiseen. Jos ajatellaan tätä palapelivertausta, jota olen pyöritellyt: ehkä palaset ovat välillä hukassa ja vaikeasti yhteensovitettavissa, mutta kaikkein ikävintä palapelissä on se, jos osa palasista puuttuu.

Nyt kun päässä tuntuu jumittavan ja väsyttää, on varmaan hyvällä omallatunnolla otettava rennommin ja pidettävä muutama päivä taukoa. Nautittava olosta tyttären kanssa, mentävä ulos kävelemään ja kaupungille kiertelemään. Maattava miehen kanssa sohvalla iltaisin ja haaveiltava tulevaisuudesta ja siitä, mitä tehtäisiin, jos olisi paljon rahaa. Toivottavasti se energia sieltä hiljalleen palautuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti