tiistai 27. maaliskuuta 2012

Ystävän jälkilämmöissä


Meillä oli kylässä tyttären kummitäti, minun varmastikin paras ystäväni. Muutama päivä vierähti kuin siivillä, ja nyt vierailu on jo ohi. Kevään myötä kontaktien kaipuu heräilee entisestään, samoin mieli palaa shoppailemaan. Olen kierrellut kirppiksiä ja löytänyt hiukan vaatteita, mutta olisi kiva kierrellä kauppoja oikein olan takaa. Kulutusjuhlaan tottunut kärsii näemmä vierotusoireista.

Ensi viikonloppuna ollaan päätetty laskea Kikka-vene vesille. Jäät lähtivät viime viikon lopulla satamasta, nyt polttelevat kevätaallot. Toivottavasti tuuli vaimenee, muuten on hiukan liian rajut oltavat vesillä, tai tietystikin suunnitelmat on siinä tapauksessa vain siirrettävä tulevaisuuteen. Mies sai kiltiltä sukulaiseltaan myös käyttöä vaille jääneen pikkuisen söpön veneen verkonlaittoa varten, sekin odottelee rantakivikossa hiukan tyynempiä kelejä. Vene sai nimekseen Öskar, eli suomeksi Äyskäri. Niin pieni ja söpö se on. Siinä on myös pieni ja söpö perämoottori, jolla pääsee hyvin hissukseen putputtelemaan. Se on hieno lahja, mies on ollut ihan täpinöissään, ensi kesästä on tulossa kalanhankintakesä.

Minä taas olen lujasti ja vakaasti päättänyt kerran viikossa lämmittää itselleni meditaatiosaunan, lymytä sinne hellimään itseäni, istumaan ihan hiljaa, heittää löylyä, tirkistellä saunan kuistilla tuikkivaa yötaivasta, katsella kirkkaana loistavaa Venusta ja Jupiteria kuun kyljestä. Se on minun kevätlupaukseni itselleni. Jotain on tehtävä jotta pääsee irti tästä talvisesta sohvallalököilystä, elokuvien katsomisesta, napostelusta. Se saa olla Äyskärillä ja Kikalla ajelua sekä saunottelua. Kuulostaa hyvältä.

Kuitenkin harmiakin elämässä: tyttö on jo muutaman päivän ollut kipeänä, kuumeessa ja vatsa sekaisin. Itkeskelee vain ja haluaa olla sylissä, ei jaksaisi nukkua ylettömiä määriä. Yöt ovat menneet kieriskellessä ja vettä tankatessa, minun käy sääli. Ja samalla tunnit matelevat niin hitaasti, kun oikein mihinkään ei voi ryhtyä, kun toinen ei jaksa leikkiä ja voi huonosti, kaipaa hellyyttä koko ajan. Ei ole helppoa sairastaa, on kivempaa olla terve. Sitä aina välillä ajattelee, että olisipa kivaa vähän sairastua, saisi maata peiton alla ja levätä, mutta se on terveen puheita ja toiveita se. Sitten kun sairastuu, ei se olekaan kivaa. Joten toivotaan että kaikki kipeät tervehtyisivät mahdollisimman nopeasti, ja terveet pysyisivät terveinä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti