Menneen pääsiäisen ohjelmaa:
- kiirastorstaina kävin ystävien kanssa yökerhossa taivastelemassa nykynuorten vesirajaakin lyhyempiä mekkoja (miten ihmeessä ne voivatkin olla niin kamalan lyhyitä?)
- leivoin mustikkaisen juustokakun, josta vieläkin on puolet jäljellä, koska siitä tuli niin täyteläistä.
- kävelimme katsomaan kaverin rakennustyömaata, mutta kaveri ei ollut paikalla. Sillä reissulla puhkesivat naamaan ensimmäiset tummat pisamat
- kutsuimme miehen siskon perheineen polttamaan pääsiäiskokkoa, mutta puut olivat vielä liian märkiä. Joten savustimme pihaa pari tuntia, kiersimme tonttia ja haastattelimme pilkkijöitä. Kuulemma jää oli 30 senttiä paksua vielä, masentavaa. Grillasimme sitten takassa makkarat ja söimme sitä täyteläistä juustokakkua.
- sunnuntaina ajelimme autolla kaupunkiin ja takaisin, vuokrasimme videon ja juttelimme sattumalta tapaamiemme kavereiden kanssa. Toinen kavereiden isoista koirista pesi tyttären koko naaman yhdellä kielenlipaisulla
- kävelin meren jäälle, tytär leikki koirien kanssa ja minä istuin kivellä auringon kuumottaessa poskia. Pisamat vain lisääntyivät ja tummenivat
- en tehnyt mitään töihin liittyvää, iltaisin makoilin sohvalla ja luin viimeistä osaa sarjasta Täällä Pohjantähden alla. Oli kamalaa kun se loppui. Että elämä voikin mennä niin kuin se kirjassa meni. Ja vieläkin, vaikka elämä on muuttunut, niin perusrunko on sama: ihminen vanhenee, uudet tulevat tilalle, ja vaikka elämässä haluaa saavuttaa asioita ja nähdä lastensa kasvavan, ei silti olekaan onni olla se, joka jää viimeisenä paikalle kaikkia ja menneitä kaipaamaan.
- ja vielä eilen illalla mietimme kuinka tähän taloon saisi parhaiten ympättyä vielä yhden makuuhuoneen, ja mausteeksi työhuoneen minulle. Tänään istuin taas ulkona auringossa ja aloin katsella talon toista reunaa: tontti on siellä paljon tylsempi ja rakentaisin mieluummin sinne päin, mutta ikkunoita pitäisi siirtää ja kattokin istuu väärin. Jospa kumminkin jollain lailla se onnistuisi. Kevättä ja energiaa selvästi suonissa, sitä uudelleensyntymisen taikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti